Teema

Lento-, juna- ja bussiliikenne yhteistyöhön

Tulevaisuudessa eri liikennemuotojen yhteistyö voisi viedä matkustajan yhdellä lipulla maailmalle. Lentokentälle voi esimerkiksi Lahdesta saapua junalla tai linja-autolla ja jatkaa Helsinki-Vantaalta lentäen suoraan eteenpäin. Lentokentällä olisi vain turvatarkastus. Kaikki hoituisi yhdellä matkalipulla.
Heino Ylisipola
Colourbox ja Heikki Savolainen
FacebookTwitterLinkedInEmail

Finavian pääkonttorin naapurissa Helsinki-Vantaan lentoasemalla käy vilske: menossa ovat 900 miljoonan euron laajennustyöt varmistamaan, että Suomen päälentoaseman kautta kulkee yli 20 miljoonaa matkustajaa vuonna 2020.

– Kova kasvuvauhti on päällä. Matkustajat kerätään Helsingin kautta maailmalle. Euroopan kentiltä tulee syöttöliikennettä Helsinkiin, josta ihmiset jatkavat Aasiaan. Myös Pietarin alueelta ja Baltiasta tulee paljon matkustajia, jotka jatkavat täältä maailmalle. Virta käy myös toisinpäin: Aasiasta tullaan Helsinkiin ja jatketaan täältä muualle Eurooppaan. Matkustajamäärät kasvat ja tarvitsemme lentokentälle enemmän tilaa, kertoo valtiollisen Finavian toimitusjohtaja Kari Savolainen.

Verkkolehteen_Teema 4-16 Heikki Savolainen

Hän sanoo suoraan, että ilman Helsingin kehittymistä kansainvälisen lentoliikenteen solmukohdaksi suomalaiset tuskin pääsisivät suorilla lennoilla Lontooseen, Pariisiin tai Budapestiin.

– Euroopan isojen kaupunkien saavutettavuus, suorat lennot Helsingistä, on sen ansiota, että Helsingissä yhdistyy kysyntää Suomesta, Venäjältä, muista Pohjoismaista, Baltiasta sekä Aasiasta ja Keski-Euroopasta.

Tänä vuonna Helsinki-Vantaan matkustajamäärä ylittänee 17 miljoonan matkustajan rajan. Oulussa ylitetään uudelleen miljoonan matkustajan raja. Hyvä kehitys näkyy myös Vaasan, Kuopion, Tampereen ja Turun lentokenttien matkustajavirroissa.

Matkat yhdellä lipulla

Savolainen muistuttaa, että lähes koko Suomesta pääsee lentämällä noin tunnissa Helsinkiin ja edelleen maailmalle. Hän odottaa paljon hallituksen tulossa olevalta liikennekaaren kakkosvaiheelta.

– Toivon yhteistyötä lento-, rautatie- ja maantieliikenteen kanssa. Sellaista yhteistyötä, että matkustaja pääsee yhdellä lipulla kotipaikkakunnaltaan maailmalle. Esimerkiksi Lahdesta voi saapua lentokentälle junalla tai linja-autolla ja jatkaa Helsinki-Vantaalta lentokoneella eteenpäin. Kotkasta voi tulla bussilla ja jatkaa lentämällä eteenpäin. Helsinki-Vantaalla olisi vain turvatarkastus. Kaikki hoituisi yhdellä matkalipulla.

Jos liikennekaarihanke etenee odotetusti, voi Savolaisen toive toteutua jo muutaman vuoden kuluttua.

– Tarvitsemme nyky-yhteiskunnassa erilaisia liikennevirtoja, jossa oma autokin voi olla yksi osa matkaa. Tarvitsemme niin sanotun holistisen eli kokonaisvaltaisen mallin, jossa matkustusasiakirjat ja viivakoodit saisi jo esimerkiksi Lahdesta tai Kotkasta lähdettäessä ja Helsinki-Vantaalla matkatavarat siirtyisivät suoraan lentokoneeseen, selvittää Savolainen.

Savolaisen tiedon mukaan ainakin Sveitsissä lento- ja junamatkustaminen on hyvin integroitu eli tarvitaan vain yksi lippu.

Toimintakuluihin miljoonia

Finavia käyttää Suomen lentoasemaverkon, 22 toimivaa asemaa, ylläpitoon noin 20 miljoonaa euroa vuodessa. Kyseessä ovat toimintakulut, investoinnit ovat asia erikseen.

– Pienetkin kentät pystyvät maksamaan omat toimintakulunsa, kunhan liikennettä on tarpeeksi. Jos kiitoteitä pitää uusia tai korjata, remontin hintalappu on useita miljoonia euroja. Silloin tarvitaan konsernin yhteistä kassaa.

Tällä hetkellä Varkauden kenttä on liikenteen loppumisen takia poistettu Finavian lentoasemaverkostosta. Lappeenrannan kenttä on yksityistetty, eikä sieltä ole reittiliikennettä. Myös Porista reittiliikenne on loppunut.

– Jos lentoliikenne päättyy eli matkustajia ei ole tarpeeksi, niin Finavia jossain vaiheessa lopettaa kentän ylläpidon, sanoo Savolainen.

Kesäkausi vaikea pohjoisessa

Talvikaudelle, puhumattakaan joulusta, Pohjois-Suomen lentokentille riittää liikettä. Tulevasta talvikaudesta näyttää tulevan erityisen hyvä Kittilän, Rovaniemen, Kuusamon ja Ivalon lentokentille.

Esimerkiksi Lufthansa avaa Saksasta suoria yhteyksiä Pohjois-Suomen kentille. Myös Monarch, Norwegian ja Germania lentävät reittilentoja suoraan Lappiin. Reittilentojen päälle tulevat vielä sadat tilauslennot.

– Kittilässä on noin 6 500 asukasta; eihän se asukasmäärä riitä luomaan tarpeeksi kysyntää lentoaseman palveluille ja lentoreiteille. Matkailukohteet Levi ja Ylläs vetävät kuitenkin puoleensa jopa satojatuhansia matkailijoita, mikä lisää lentoliikenteen kysyntää. Lapin yötön kesä on kuitenkin ainutlaatuinen ja myös sitä pitäisi myydä maailmalla matkailijoille, esittää Savolainen.

Hän toivoo rohkeutta ja pitkäjänteisyyttä Lapin ja koko Suomen kesäkauden markkinointiin.

– Aasialaisilla on kotimaissaan lämpöä liikaakin. Heille riittää puhdas ilma ja vesi, kiireettömyys ja pitkät kesäpäivät. Lapissa voi kaivaa kultaa, vaikka keskellä yötä. Matkailun palvelutuotteita pitää kehittää ja myydä, siinä ei tarvita mitään ihmeellisiä kommervenkkeja.

Helsinki on Euroopan halvimpia lentokenttiä

Savolainen kertoo, että Helsinki-Vantaan lentokenttä on lentoyhtiöille yksi Euroopan halvimmista lentokentistä. Vain Baltian pääkaupunkien eli Tallinnan, Riikan ja Vilnan kentät ovat halvempia kuin Helsingin.

Hän näkee edullisuuden yhtenä kilpailuetuna. Savolainen ei pelkää, että Persianlahden maiden lentoyhtiöt uhkasivat Finnairin Aasian reittejä. Äskettäin Qatarin kansallinen lentoyhtiö Qatar Airways avasi suorat lennot Dohan ja Helsingin välille.

– Finnair ja Qatar Airways ovat jo codeshare-yhteistyössä. Kumpikin yhtiö voi rakentaa toisilleen suhteellisen joustavia lentopaketteja. Eteläiseen Aasiaan, Australiaan ja Afrikkaan meiltä on ollut huonot yhteydet, nyt yhteydet paranevat.