Toimitusjohtajan blogi

Asunto-osakepommi laukeaa!

Miltä tuntuu kun asumiskustannukset nousevat vuodessa yli 50 prosenttia? Tai kun eläkeläiset, jotka ovat lähes koko työikänsä maksaneet asuntolainaa ja saatuaan sen lopulta maksettua, joutuvatkin myymään asuntonsa ja muuttamaan huomattavasti pienempään asuntoon ja todennäköisesti kauemmas keskustan palveluista.
Jussi Eerikäinen
Tarmo Valmela/Photodance Valmela
FacebookTwitterLinkedInEmail

Suomessa on arviolta 1,3 miljoonaa osakehuoneistoa. Rakennusten keskimääräinen ikä alkaa olla lähellä viittäkymmentä vuotta. Ikä, jolloin yleensä joudutaan uusimaan putkistot ja kylpyhuoneet sekä tekemään merkittäviä julkisivuremontteja.

Osakehuoneistojen keskimääräiset hoitovastikkeet liikkuvat yleensä 3 – 6 €/m2 välillä, riippuen omistaako taloyhtiö tontin vai sijaitseeko rakennus vuokratontilla. Täydellisen putkiremontin hinnan vaihteluväli on 400 – 900 €/m2 ja julkisivuremontin 300 – 600 €/m2. Asuntojen keskimääräinen neliöhinta pääkaupunkiseudun ulkopuolella on kuitenkin usein alle 2000 €/m2. Pahimmillaan remontit maksavat lähes asunnon käyvän arvon eivätkä vakuusarvot riitä. Tällaisissa tilanteissa rahoituksen saaminen on käytännössä mahdotonta.

Miten tähän tilanteeseen on jouduttu? Ensimmäinen ja vakavin virhe on korjausten laiminlyönti vuosien mittaan. Toinen yleinen virhe on, etteivät asunto-osakeyhtiöt kerää hoitovastikkeen yhteydessä korjausrahaa. Jos korjausvelkavaraus olisi esim. 1 €/m2, kertyisi korjausrahastoon 50 vuodessa 600 €/m2, jolla voitaisiin esimerkiksi kattaa jo kokonainen putkistoremontti.

Valitettavasti putkisto- ja julkisivuremonttien hinnat ovat markkinoiden ylikuumenemisen myötä voimakkaasti nousseet. Haasteena on myös, miten ko. remontteja toteutettaisiin kustannustehokkaasti ja kestävästi. Rakennusteollisuudella, teknillisillä yliopistoilla ja –korkeakouluilla olisi kansantaloudellinen tehtävä panostaa kiinteistöjen korjausrakentamisen kehittämiseen. Parhaimmillaan voisimme kehittää asuntojen saneerauksista kannattavan vientituotteen, jota voitaisiin myydä erityisesti lähialueillemme.

Taloyhtiöiden hallituksissa tulee olla riittävästi osaamista saneerauksista päätettäessä. Laadukkaalla rakentamisella ja saneerauksilla saavutetaan kestäviä ratkaisuja. Materiaalivalinnoissa ei voi säästää. Esimerkiksi huonolaatuiset kupariputket ovat yllättäneet monet taloyhtiöt jo kahdenkymmenen vuoden jälkeen. Saneerauksista päätettäessä tehdään ratkaisuja, jotka vaikuttavat asuntojen arvoon ja kymmenien vuosien käyttökustannuksiin.

Meillä on edessämme haastavat ajat. Asuntokantamme rapistuu ja pahimmillaan voidaan joutua tilanteisiin, joissa kokonaisia asunto-osakeyhtiötaloja joudutaan purkamaan. Vuosien säästöt häviävät purkutraktorien kauhoihin. Tilanne edellyttää taloyhtiöiltä ja myös valtiolta toimenpiteitä, joilla minimoida todellisia henkilökohtaisia tragedioita.