Toimitusjohtajan blogi, Uutisia Hämeestä

“Rajat auki”

Talouselämä on vahvassa nousussa. Vienti vetää ja kuluttajien luottamus on korkealla. Tuore EK:n suhdannebarometri valoi uskoa myös ensi vuodelle. Positiivisen kehityksen esteenä nähtiin osaavan työvoiman saanti. Yli 25 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä piti tätä suurimpana kasvun esteenä. Samaan aikaan maassamme on edelleen korkea työttömyys.
Jussi Eerikäinen
Tarmo Valmela/Photodance Valmela
FacebookTwitterLinkedInEmail

Huolimatta työvoimaviranomaisten ponnisteluista, esimerkiksi täsmäkoulutukset eivät ole tuottaneet merkittävää parannusta kohtaanto-ongelmaan ja tilanne näyttää pahenevan entisestään.

Tämänhetkisen akuutin ongelman takana väijyy todellinen uhka. Lasten syntyvyys Suomessa on jyrkässä laskussa. Vielä vuonna 2010 Suomessa syntyi n. 62 000 lasta, viime vuonna n. 52 000 lasta ja kuluvan vuoden ennusteet arvioivat syntyvyyden jäävän alle 50 000 lapseen. Tilanne on hälyttävä, kun samaan aikaan suomalaisten elinikäodotukset nousevat ja eläkeläisten määrä kasvaa voimakkaasti seuraavien vuosikymmenien aikana. Huoltosuhde on jo nyt korkea ja muuttunee lähitulevaisuudessa kriittiseksi. Suomen kilpailukyky hiipuu työvoimapulaan ja korkeaan verotukseen.

Naapurimaassamme Ruotsissa tilanne on toinen. Siellä on harjoitettu avointa ja liberaalista maahanmuuttopolitiikkaa ja maassa asuu jo yli miljoona maahanmuuttajaa ja lähes kaksi miljoonaa ulkomaalaistaustaista (vanhemmat maahanmuuttajia) kansalaista. Ulkomaisen työvoiman vaikutus maan vahvalle kasvulle ja kilpailukyvylle on ollut merkittävää. Vaikka Ruotsissa on Suomeen verrattuna enemmän maahanmuutosta syntyneitä ongelmia, on se ollut pieni hinta maan kilpailukyvylle ja alhaiselle työttömyydelle. Ruotsin huoltosuhde on Suomeen verrattuna selvästi terveemmällä pohjalla nyt ja tulevaisuudessa.

Satavuotiaassa Suomessa on nyt syytä katsoa tulevaisuuteen uusin silmin.

Suomen maahanmuuttopolitiikan ja yleisen asenteen on muututtava. Suomi tarvitsee merkittävästi lisää työperäistä maahanmuuttoa kaikille työelämän tasoille. Terveydenhoitoala, rakentaminen ja teollisuus eivät selviä ilman ulkomaalaista työvoimaa. Jo nyt Suomessa esimerkiksi lääkäreistä usea prosentti on maahanmuuttotaustaisia. Yhdysvallat, Ranska tai Iso-Britannia eivät voisi kasvaa ilman laajaa maahanmuuttajatyövoimaansa. Kiina, Intia ja Etelä-Korea kouluttavat osaavia ammattilaisia, joista olisi hyötyä myös Suomelle.

Suomalaisista yliopistoista ja ammattikorkeakouluista valmistuu vuosittain noin 4000 ulkomaalaista opiskelijaa. Valitettavasti alle puolet näistä suomalaisilla verorahoilla koulutetuista nuorista ammattilaisista jää pysyvästi Suomeen. Suurimpana syynä on se, ettei näille osaajille löydy meiltä töitä. Tässä on varmasti asenteilla ja työyhteisöjen kielitaidolla suuri merkitys.

Satavuotiaassa Suomessa on nyt syytä katsoa tulevaisuuteen uusin silmin. Meidän on turvattava hyvinvointimme ja kansainvälinen kilpailukykymme rekrytoimalla osaavia ja työhön sitoutuvia ulkomaalaisia työntekijöitä. EU:ssa ja ETA-alueella on voimassa työvoiman vapaa liikkuvuus alueen kansalaisilla, mutta alueen ulkopuoliselle työvoimalle on tiukat ja pitkäkestoiset prosessit ennen kuin työluvat myönnetään. Tähän, jopa puoli vuotta kestävään byrokratiaan, on saatava pikaisesti muutos. Työmarkkinoiden ja viranomaisten on syytä herätä hyväksymään elämän realiteetit. Suomen on avauduttava työperäiselle maahanmuutolle.