Toimitusjohtajan blogi

Työhön oppimaan

SOTE- ja maakuntauudistuksen rinnalla on Suomessa valmisteltu merkittävää koulutusuudistusta. Kyseistä toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformia on suunniteltu jo vuosia ja viimein kuluneen huhtikuun lopussa hallitus antoi muutosehdotuksen eduskunnan käsiteltäväksi. Tavoitteena on vahvistaa ammatillisen koulutuksen osaamisperusteisuutta ja työelämälähtöisyyttä sekä yhtenäis-tää nuoriso- ja aikuiskoulutus.
Toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen
Tarmo Valmela/Photodance Valmela
FacebookTwitterLinkedInEmail

Koulutusreformin yksi merkittävimmistä muutoksista on koulutuksen siirtäminen entistä enemmän työpaikoille. Tavoitteena on lisätä työssäoppimista ja toteuttaa osaamisarviointeja entistä enemmän näyttötutkinnoilla. Muutoksessa on suuria haasteita, joita valmisteluvaiheessa ei mielestäni ole riittävästi huomioitu. Onko selvitetty yritysten valmiutta lisätä työssäoppimispaikkoja? Onko työpaikoilla tapahtuva koulutus riittävän laadukasta ja johdonmukaista? Miten yrityksille korvataan heidän tekemänsä työ ja millaiset resurssit oppilaitoksilla on organisoida työssäoppimista? Kauppakamareiden viime vuonna toteutetun yrityksille tehdyn kyselyn perusteella erityisesti Hämeessä yritysyhteistyö oppilaitosten välillä oli varsin vähäistä. Oppilaitoksilla on nykyisin hyvin vaatimattomat resurssit yritysyhteistyöhön ja opettajien motivaatiot tähän vaihtelevat suuresti.

Uudistuksen myötä yli kolmestasadasta tutkintonimikkeestä katoaa lähes puolet. Tämä muutos varmasti osaltaan selkeyttää koulutusta ja mahdollistaa kustannustehokkaamman toiminnan. Koska tänään opiskelunsa aloittava nuori ei voi varmuudella tietää mitä töitä hän tekee kymmenen vuoden kuluttua, on tärkeää valmentautua joustavaksi moniosaajaksi, jolla on kyky muuntautua nopeasti muuttuvilla työmarkkinoilla.

Näyttötutkintojen lisääntymiseen on syytä suhtautua rakentavan kriittisesti. On totta, että esimerkiksi hitsaajan tai kampaajan koulutuksessa työnäytteillä on oleellinen merkitys osaamisen todentamisessa, mutta kuinka tätä voidaan soveltaa esimerkiksi merkonomin tai elektroniikka-asentajan tutkinnoissa? Näyttötutkintojen lisääntymiseen yhdistettynä tulospohjainen tutkintomaksujärjestelmä, voi johtaa ”tutkintotehtaisiin”, joissa ammatillisen osaamisen varmistaminen voi heiketä oppilaitosten taloudellisten tulosten optimointiin pyrkimisen myötä.

Tuoreen Amisbarometrin mukaan ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien opiskelutyytyväisyys on korkeampaa niiden opiskelijoiden kohdalla, joilla on enemmän lähiopetusta. Oppilaitosten tulee tavoitella jatkossa oman alansa kehityksen kärkeä ja tarjota opetuksessaan alan uusinta tietoa. Tätä yrityselämä odottaa. Koulutusreformin oleellisena tehtävänä on nimenomaan laadukkaan ja innostavan koulutuksen varmistaminen. Uusimman tutkimuksen mukaan, vaikka nuorten kiinnostus lukio-opintoihin on laskussa, on kiinnostus ammatilliseen koulutukseen lisääntynyt selkeästi. Toisen asteen koulutusreformi ei saa horjuttaa tätä positiivista suuntausta. Elinkeinoelämä tarvitsee osaavaa työvoimaa.