Alueelta, Uutisia Hämeestä

Hämeessä tarvetta hallitustyöskentelyn terävöittämiseen

Hämeessä PK-yritykset eivät panosta tarpeeksi hallitustyöskentelyyn, selviää kauppakamarien helmikuussa tekemästä PK-hallitusbarometrikyselystä. ”Alueemme yritysten tulee hallitustyöskentelyssään selkeästi panostaa enemmän osaamiseen. Häme on lähes kaikissa mittareissa valtakunnallisen keskiarvon alapuolella. Ainoastaan sitoutuminen kokousten välillä on alueellamme keskimääräistä parempaa ja ymmärretään, että hallitusten jäsenten tulisi olla käytettävissä muutoinkin kuin kokouksissa”, toteaa Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen.
Pixhill.com / dotshock
FacebookTwitterLinkedInEmail

Valtakunnallisesti vastanneista PK-yrityksistä yli 40 prosentilla on vähintään yksi ulkopuolinen hallituksen jäsen. Ulkopuolisiin jäseniin ollaan myös varsin tyytyväisiä, kun heidän saamansa keskimääräinen arvosana on 4,1 (asteikko 1-5).

Eniten hallituksen jäseniltä odotetaan liiketoimintaosaamista, yritystalouden ja rahoituksen hallintaa sekä kokemusta strategisesta työskentelystä. Uuden teknologian osaamisen arvostus on noussut kahden vuoden takaisesta, mutta ei kolkuttele vielä kärkeä.

Henkilökohtaisista ominaisuuksista arvostetaan eniten yhteistyökykyä. ”Hämeessä vastanneista yli puolet pitää myös itsenäistä ajattelutapaa ja kykyä kyseenalaistaa hallituksen jäsenille tärkeinä ominaisuuksina”, Eerikäinen kertoo.

Valtakunnallisesti PK-yritysten hallituksen jäsenet ovat keskimäärin 52-vuotiaita ja naisten osuus jäsenistä on 25 prosenttia. ”Ilahduttavaa on, että PK-yritykset ovat löytäneet kohtalaisen hyvin naisia hallituksiin, eikä naisten osuus juurikaan poikkea pörssiyhtiöistä. Toisaalta on hyvä huomata, ettei hallitustyössä ole laajasti mukana nuoria henkilöitä, sillä nuorin hallituksen jäsen on keskimäärin 42-vuotias”, kommentoi Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa PK-yritysten hallitusten ikä- ja sukupuolijakaumaa.

Tilanne Hämeessä on kuitenkin naisten osalta heikompi ja heidän osuutensa PK-yritysten hallituksen jäsenistä on 19 prosenttia.

Tulevaisuus hallitusten haasteena

Hämeessä vastanneista 77 prosenttia pitää hallituksen osaamista riittävän monipuolisena yrityksen nykytilanteen kannalta. Luottamus tulevaisuuteen ei ole yhtä suurta, sillä 47 prosenttia vastaajista katsoo, ettei hallituksessa ole riittävää osaamista yrityksen tulevien haasteiden, esimerkiksi kasvutavoitteiden, kansainvälistymisen ja teknologisen murroksen kannalta.

”Hallituksen kokouksissa on panostettava enemmän strategiaan ja tulevaisuuteen. Hämeessä vastanneista 44 prosenttia arvioi, että hallitus keskittyy hyvin tai erittäin hyvin kokouksissaan strategiaan ja tulevaisuuteen, kun valtakunnallisesti osuus on 53 prosenttia. Lisäksi hämäläisyritykset arvioivat, ettei kokouksia ole riittävän hyvin valmisteltu tai ettei hallitus haasta tai sparraa riittävästi toimitusjohtajaa”, toteaa Eerikäinen.

Hämeessä lähes 40 prosenttia vastaajista katsoo, ettei hallituksen jäsenistössä ole riittävää vaihtuvuutta ja kolmannes kertoo, etteivät kaikki jäsenet panosta ja osallistu hallitustyöhön riittävästi, viesti on selkeä: monen yrityksen on kiinnitettävä enemmän huomiota hallituksen kokoonpanon kehittämiseen.

“Oivallinen työkalu hallituskokoonpanon ja -työskentelyn kehittämiseen on hallitustyön arviointi, joka on yleistynyt kahden vuoden takaiseen verrattuna. Silti valtakunnallisesti vajaa 40 prosenttia PK-yrityksistä ei vielä tee arviointia, eikä edes harkitse sitä. Huomionarvoista on myös se, että verrattaessa hallitusjäsenten ja toimitusjohtajien antamia vastauksia havaitaan selvä ero: toimitusjohtajat suhtautuvat hallituskokoonpanoon ja työskentelyyn selvästi hallitusjäseniä kriittisemmin ja esimerkiksi kaipaavat enemmän sparrausta ja haastamista hallitukselta. Saattaa olla, että jotkut hallitukset yliarvioivat tuottamansa lisäarvon. Hallitustyön arviointiin kannattaa ottaa toimitusjohtaja mukaan, jolloin voi avautua sokeita pisteitä”, Linnainmaa kertoo. 

Kouluttautuminen tehostaa hallitustyötä

Kaikista vastaajista yli 40 prosenttia on suorittanut kauppakamareiden Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ) -koulutuksen. Kouluttautuminen näkyy kyselyn tuloksissa. Esimerkiksi hallituksen vaihtuvuutta pidetään selvästi useammin riittävänä, jos vastaaja on suorittanut HHJ-kurssin verrattuna koulutusta käymättömiin vastaajiin (62 % vrt. 54 %). Myös hallitustyön arviointi on selvästi yleisempää niissä yrityksissä, joista vastaaja on käynyt HHJ-kurssin.

”Me kauppakamarissa näemme, että hallitustyöskentelyn aktivoimisella ja hallitusjäsenten kouluttautumisella voidaan merkittävästi panostaa yrityksen kasvuun ja kansainvälistymiseen”, Eerikäinen korostaa.


Tiedot perustuvat kauppakamareiden PK-hallitusbarometriin, johon vastasi helmikuussa 1100 yritystä eri puolilta Suomea. Kauppakamareiden PK-hallitusbarometri toteutetaan kahden vuoden välein.

Katso PK-hallitusbarometrin tulokset.