Alueelta, Kamarikuulumisia ja onniteltavia, Uutisia Hämeestä

PK-yritykset eivät ennakoi kriisitilanteita varten

Merkittävä osa PK-yritysten hallituksista ei tee suunnitelmia kriisitilanteita varten. Tiedot ilmenevät kauppakamarien PK-hallitusbarometristä, joka tehtiin helmikuussa. ”Hämeessä toimivista PK-yrityksistä vain 9 % on suunnitelma pitkän ajan tähtäimellä ja kriisitilanteita varten”, kertoo Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen.
Pixhill.com/Sergey Nivens
FacebookTwitterLinkedInEmail

Hämeessä vastanneista 29 % arvioi, että hallituksen jäsenillä on riittävä osaaminen yrityksen mahdollisissa haastetilanteissa. Lisäksi 36 % hallitusjäsenistä todetaan panostavan ja osallistuvan riittävästi hallitustyöhön.

Vain 15 % vastanneista toteaa hallituksen keskittyvän kokouksissaan erittäin hyvin strategiaan ja tulevaisuuteen.

”Panostus PK-yritysten hallitusjäsenten osaamiseen on positiivisesti lisääntynyt. Esimerkiksi HHJ-tutkinnon suorittaneiden määrä on kasvanut Hämeessä”, Eerikäinen toteaa. ”Erityisesti Lahden ja Hämeenlinnan kaupungit ovat systemaattisesti panostaneet luottamushenkilöiden kouluttamiseen.”

Hallitustyön arviointiin potkua HHJ-kurssilta

Hämeessä hallitustyöskentelyä arvioidaan joka toisessa PK-yrityksessä. Arvioinnista saatuja tuloksia käytetään ennen kaikkea hallituksen toiminnan kehittämiseen, tehokkaiden toimintatapojen luomiseen ja piilevien ongelmien tai vaikeiden tilanteiden selvittämiseen.

Vain viidennes hyödyntää arviointituloksia hallituksen kokoonpanon kehittämiseen ja toiminnan tarkoituksenmukaisuuden määrittämiseen. Lisäksi 15 % vastanneista hyödyntää tuloksia hallituksen päätöksentekokyvyn ja motivaatiotason selvittämiseen. Vastanneiden yritysten hallituksista 37 % ei arvioi toimintaansa ja 14 % vasta harkitsee asiaa.

Yritysten hallituksiin etsitään uutta osaamista myös yrityksen ulkopuolelta. Hämeessä vastanneista 20 % harkitsee hallituksen täydentämistä ulkopuolisella jäsenellä ja hallitustyön ammattilaisia on jo 35 % yritysten ulkopuolisista jäsenistä. Vastaajista 65 % on erittäin tyytyväinen tai tyytyväinen ulkopuolisen hallituksen jäsenen toimintaan.

Hallitusbarometrikyselyn perusteella kouluttautuminen hallitustyöhön kannattaa, koska seuraajasuunnittelu ja hallitustyön arviointi ovat selvästi yleisempiä niissä yrityksissä, joissa kyselyyn vastannut on käynyt kauppakamarin Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ) -kurssin.

Vispilä Ravintolat Oy:n toimitusjohtaja Tiina Koski on suorittanut HHJ-kurssin, HHJ-tutkinnon sekä HHJ-puheenjohtajakurssin. ”Yrityksemme panostaa kasvuun ja halusimme sen takia hallitukseemme myös ulkopuolisia jäseniä”, kertoo Koski. ”HHJ-kurssi auttaa ymmärtämään hallituksen ja toimitusjohtajan työnjakoa ja tuo ryhdikkyyttä hallitustyöhön.”

”Suoritin vuosi sitten HHJ-puheenjohtajakurssin ja nyt panostamme hallituksessamme enemmän strategiseen työskentelyyn ja johtamiseen. Hallitustyö on aktiivisempaa kuin aiemmin”, kertoo Levypyörä Oy:n hallituksen puheenjohtaja Pertti Lemettinen. ”Lisäksi meillä on hallitusjäseninä ulkopuolisia eri toimialojen edustajia.”

Hallitusjäsenten osaamisessa tärkeimpinä pidetään yritystalouden ja rahoituksen hallintaa, liiketoimintaosaamista ja kokemusta strategisesta työskentelystä. Tämän kolmen kärjen kannoilla tulevat toimialaosaaminen, hyvän hallintotavan ja PK-yrityksen toimintatapojen tunteminen.

Hallituksen jäsenen ominaisuuksissa arvostetaan eniten yhteistyökykyisyyttä, sitoutuneisuutta ja aktiivista kokouksiin osallistumista.