Erikoisasiantuntijapalsta, Teema

Hämeen kauppakamarin USA:n kirjeenvaihtaja: Miten jaksaa kansainvälisyys USA:ssa?

Vesa A. Vihavainen
FacebookTwitterLinkedInEmail

Peruslähtökohta on, että jokaisen USA:ssa asuvan henkilön juuret ovat jossain muualla. Tämä pätee myös jopa alkuperäisväestöön – Native Americans, jos historiallisesti todetaan heidän esi-isiensä tulleen Beringin salmen yli Aasiasta. Eurooppalaisten osuus kantaväestöstä Englannista oli kasvava ennen USA:n itsenäistymistä vuonna 1776, ja sen jälkeenkin voimakkaan maahanmuuton ansiosta aina 1970-luvulle asti. Sen jälkeen aasialaisten maahanmuuttajien osuus on ollut nouseva samoin kuin espanjaa puhuvien osuus sekä maahanmuuton että voimakkaan syntyvyyden vaikutuksesta. Kansallisuuksia on muuttanut USA:han lähes kaikista maailman maista, joten USA on siis luonnostaan kansainvälinen maa ja täynnä vastakohtaisuuksia ja eroavaisuuksia. Ei ole vain “yhtä” USA:ta.

Ei ole vain “yhtä” USA:ta.

Urheilu on voimakkaasti mukana kaikessa tekemisessä USA:ssa. Tämä näkyy ja kuuluu sekä harrastetoiminnassa että liike-elämässä. Jo lukiotasolla valmentajat ja eräiden lajien pelaajat tienaavat satoja tuhansia dollareita vuodessa. Ammattilaissarjoihin, kuten NBA (koripallo), NHL (jääkiekko) ja MLB (pesäpallo), tulee vuosittain runsaasti pelaajia ympäri maailmaa. Samoin on myös kovatasoisissa yliopistosarjoissa, joista pelaajia nousee ammattiliigoihin. Vastaavanlainen ja vahva maailmanlaajuinen merkitys on tietenkin musiikki- ja elokuvateollisuudella.

Toisenlainen näkökulma kansainvälisyyteen löytyy arvioitaessa USA:n vaikutusta elinkeinoelämässä. Amerikkalaiset yrityksen ovat etabloituneet ympäri maailmaa ja työllistävät ihmisiä kaikkialla. On helppo löytää yrityksiä, kuten Amazon, Boeing, Caterpillar, Dell, Exxon, 3M, Ford, GE, GM, Hillrom, Intel,  iPhone, McDonald’s, Stryker, Taco Bell ja Xerox, lähes joka maasta. Tietenkin on paljon yrityksiä, joita suuri yleisö ei tunne, mutta vientiä ja tuontia tehdään joka päivä.

Karkeasti ottaen 75 prosenttia USA:n bruttokansantuotteesta syntyy alle 10 hengen yrityksissä ja ne ovat pääosin yksityisiä perheyhtiöitä. Vientiä tekevät kaikenkokoiset yritykset, mutta suuret tietenkin eniten. Viennin arvo vuonna 2016 oli 2,2 triljoonaa dollaria ja sen osuus BKT:sta (18,7 triljoonaa dollaria) on vain 11,7 prosenttia, joten siinä USA:lla on parantamisen varaa.

Tuonti oli vientiä suurempaa, mistä syntyi kauppataseen vajetta. Näin muu maailma toimittaa tavaroitaan USA:han ja siten nostavat omaa BKT:aan. Lisäksi eräät liiketoiminnan keskittymät ja yliopistopaikkakunnat vetävät yrityksiä puoleensa globaalisti. Suomalaisillekin ovat tuttuja Kalifornian Piilaakso, Seattlen softa”lahti”, Minnesotan ja Ohion terveysklusterit, Dallasin ja Austinin kasvukeskukset Teksasissa, NYCin yrityshautomot ja viimeaikoina Portlandin nouseva softa- ja design-maailma Oregonissa.

USA on moni-ilmeinen, monikasvoinen, monikulttuurinen ja moni-ulotteinen maa. Se on myös monikielinen maa ja espanjan kielen asema vahvistuu koko ajan.

Kuvassa Rhonda Bright ja Vesa Vihavainen LPA:n vuosikokouksessa Las Vegasissa 2017 (LPA= Laboratory Products Association).

Hämeen kauppakamarin USA:n kirjeenvaihtaja

Vesa A. Vihavainen

etunimi.sukunimi@strategystar.net

Erikoisasiantuntijapalstalle voi jättää kommenttikenttään kysymysehdotuksia eri aihealueista. Verkkolehden päätoimittaja päättää, mitä kysymyksiä ja asiantuntijoiden vastauksia julkaistaan.

Kommentoi