Erikoisasiantuntijapalsta

Ylimitoitettu kiinteistövero kilpailukykyä haittaavana kulueränä

Yritykset ja yksityishenkilöt ovat kiinteistöjen omistajina jo vuosia olleet alati tiukentuvan kiinteistöverotuksen maksajina. Kiinteistöveron ollessa eräänlainen objektivero, sen maksuvelvollisuus määräytyy omistuksen perusteella, eikä tämän kiinteän kohteen muuttumattomuuden perusteella kiinteistöveron osalta juuri koeta mahdollisuuksia vaikuttaa asiaan verosuunnittelun näkökulmasta. Tämä olettamus on kuitenkin usein virheellinen – kiinteistöverotuksen tasoon on mahdollista pyrkiä vaikuttamaan sekä juridisen että teknisen arvioinnin kautta.
Pauli Liiri, veroasiantuntija ja KPMG:n Lahden toimiston johtaja
FacebookTwitterLinkedInEmail

Verotuspäätöksen sisällön problematiikasta

Yritysten, yhdistysten ja säätiöiden kiinteistöveropäätökset voivat olla useiden sivujen pituisia luetteloita riippuen kiinteistövarallisuuden määrästä. Maksettava kiinteistövero määräytyy kohteiden sijainnin, iän sekä monien erilaisten kohdetyyppien, kuten maa-alueiden sekä erilaisten rakennusten ja rakennelmien erityispiirteiden summana. Kiinteistövero hyväksytäänkin usein maksuun kyseenalaistamatta sitä, ovatko kiinteistöverotuksen moniselkoiset perusteet oikein.

Tämä tarkoittaa muun muassa kohteiden käyttötarkoitusten, kulumisen asteen eli ikäalennusten määrän sekä teknisten ominaisuuksien läpikäyntiä ja kriittistä arviointia. Kiinteistöverotuksen tasoa on tunnetusti käytetty ja käytetään jatkossakin kuntien ja kaupunkien – loppukädessä valtion – fiskaalisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Valtio asettaa kunnille ja kaupungeille rajat, joiden sisällä kiinteistöveroprosentit voivat alueittain vaihdella. Verohallinnossa on meneillään tonttihintakarttojen päivitys, emmekä oleta, että tämä ainakaan pienentäisi kiinteistöveron tasoa keskeisillä paikoilla kasvukeskuksissa olevien kohteiden osalta.

Virheiden vuotuinen toistuvuus

Edellä mainitun johdosta on äärimmäisen tärkeää ymmärtää, mihin tosiasiallisiin tietoihin kiinteistövero perustuu, koska virheellisyydet tai tulkinnanvaraisuus verotuksen perusteissa aiheuttavat vuosittain kiinteistöverosta vastuussa olevalle perusteettoman korkean kiinteistöverokustannuksen. Mikäli kiinteistöveroja on maksettu liikaa, niitä voidaan hakea oikaisuvaatimuksella takaisin viideltä vuodelta vielä kuluvan vuoden aikana, mutta tähänkin on tullut verotusmenettelystä annetun lain muutoksen myötä tiukennus, ja muutoksenhakuaika lyhenee siirtymäkauden jälkeen kolmeen vuoteen.

Kiinteistöveropäätöksen vaikeaselkoisuudesta huolimatta ei ole tarkoituksenmukaista jättää kiinteistöveron perusteisiin liittyvää kriittistä arviointia tekemättä. Kiinteistöverotuksen läpikäynnillä voidaan eri perustein pyrkiä vaikuttamaan kiinteistöverotuksen tasoon ja käyttää sitä kautta säästyneitä varoja esimerkiksi investointien tukemiseen ja kilpailukyvyn ylläpitämiseen.