asiantuntija Erikoisasiantuntijapalsta, Palveluhakemisto

Yritysten vastuu maahantuonnin arvonlisäveron suorittamisesta kasvoi

Tavaroiden maahantuonnin arvonlisäverotus siirtyi 1.1.2018 alkaen Tullilta Verohallinnolle. Maahantuonnin arvonlisäverotuksen ilmoitus- ja maksumenettelyyn kohdistuva uudistus oli odotettu ja tervetullut muutos tavaraa maahantuovien yritysten keskuudessa, sillä arvonlisäverollista liiketoimintaa harjoittavien yritysten osalta muutos poistaa maahantuonnin arvonlisäveron rahoittamisen tarpeen. Muutos tuo mukanaan myös haasteita yrityksille ilmoitusmenettelyyn liittyvien käytännön vaatimusten vuoksi.
Tanja Lappalainen
FacebookTwitterLinkedInEmail

Tavaran maahantuonnilla tarkoitetaan ta­varan tuontia Euroopan unionin alueelle. Arvonlisäverolain mukaan tavaran maa­hantuonti tapahtuu Suomessa, jos tavara on Suomessa silloin, kun se maahan­tuodaan Euroopan unionin arvonlisä- ja valmisteveroalueelle.

Maahantuonnin arvonlisäverotuksen keskeiset uudistukset

Uudistuksen myötä Suomessa tapahtuvan maahantuonnin arvonlisäverotuksesta on 1.1.2018 lukien vastannut Verohallinto, kun aiemmin tehtävää on hoitanut Tulli. Käytännössä Verohallinto kantaa maahantuonnin arvonlisäveron silloin, kun tavaran maahantuoja on merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin (yksityisten elinkeinonharjoittajien osalta kuitenkin vain silloin, kun maahantuonti tapahtuu yksityisen elinkeinonharjoittajan liiketoimintaa varten). Edellä mainittujen tavaran maahantuojien vastuulla on jatkossa itse laskea oikea maahantuonnin arvonlisäveron peruste ja veron määrä sekä huolehtia veron ilmoittamisesta ja maksamisesta itse. Vastuu maahantuonnin arvonlisäveron oma-aloitteisesta ilmoittamisesta (ja maksamisesta, ellei täyttä vähennysoikeutta) on maahantuojalla itsellään niissäkin tilanteissa, joissa tavaran maahantuonnin tavaran omistajan puolesta hoitaa omistajan nimissä toimiva välillinen edustaja, kuten huolintaliike. Tulli vastaa jatkossakin tavaroiden maahantuonnin arvonlisäverotuksesta, kun tuojana on yksityishenkilö tai yhteisö, jota ei ole merkitty arvonlisäverorekisteriin.

Uudistuksen myötä Verohallinto vastaa muun muassa maahantuonnin arvonlisäveron ilmoittamisen ja maksamisen valvonnasta, veron palauttamisesta, verotarkastuksista, kirjallisesta ohjauksesta, ennakkoratkaisujen antamisesta, veron huojentamisesta sekä veronkannosta ja -perinnästä. Lisäksi maahantuonnin arvonlisäverotuksessa sovelletaan jatkossa yleisiä arvonlisäverolain, oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain ja veronkantolain verotusmenettelyä ja veronkantoa koskevia säännöksiä.

Uudistuksen merkittävimmät haasteet – maahantuonnin arvonlisäveron veron peruste ja veron ilmoittaminen

Maahantuonnin arvonlisäverotuksen uudistuksen merkittävimpiä vaikutuksia on se, että vastuu oikean veron perusteen laskemisesta siirtyi tavaran maahantuojalle, kun aiemmin veron perusteen on laskenut Tulli tullauspäätökselleen.

Maahantuonnin arvonlisäveron perusteeseen lasketaan – kuten aiemminkin – tullausarvo, tulli ja muut Tullin kantamat maksut ja rahtikustannukset, kuten kustannukset kuljetuksesta, lastauksesta, lastin purkamisesta ja vakuuttamisesta. Rahtikustannuksiin lasketaan kotimaan rahdin kustannukset kuljetussopimuksen mukaiseen ensimmäiseen Suomessa olevaan määräpaikkaan asti tai viimeiseen tiedossa olevaan määräpaikkaan saakka.

Yrityksillä on ollut käytännön haasteita veron perusteen laskemisessa.

Alkuvuoden kokemukset ovat osoittaneet, että yrityksillä on ollut käytännön haasteita veron perusteen laskemisessa, sillä tarvittavat tiedot eivät löydy yhdestä dokumentista vaan veron perusteen määrittämiseen saatetaan parhaimmillaan tarvita niin tullauspäätöstä, kuljetussopimusta kuin varsinaista tavaran kauppakirjaakin. Toinen yleinen haaste on ollut se, että käyttäessään maahantuonnissa edustajaa yritys ei välttämättä ole saanut tullauspäätöstä edustajaltaan riittävän nopeassa aikataulussa, jotta pystyisi laskemaan oikean veron perusteen oikea-aikaisesti.

Uudistuksen myötä maahantuonnin arvonlisävero ilmoitetaan ja maksetaan oma-aloitteisesti suoraan Verohallinnolle. Käytännössä ilmoittaminen tapahtuu maahantuojan oma-aloitteisten verojen veroilmoituksella. Maahantuonnin vero kohdennetaan tavaran tullauskuukaudelle ja vastaavasti vähennys (sikäli kun hyödyke on hankittu arvonlisäveron vähennykseen oikeuttavaan tarkoitukseen) ilmoitetaan samalle kuukaudelle. Jos maahantuodut tavarat hankitaan kokonaan vähennykseen oikeuttavaan liiketoimintaan, maahantuonnin arvonlisäverosta ei tällöin muodostu – aiemmasta poiketen- maahantuovalle yritykselle maksuvelvoitteita.

Ilmoitusmenettelyn uudistus kuulostaa lähtökohtaisesti yksinkertaiselta, mutta käytännön tasolla todellisuus on osoittautunut kaikkea muuta kuin yksinkertaiseksi. Yrityksillä on ollut merkittäviä haasteita sovittaa kirjanpidon ja maahantuonnin arvonlisäverotuksen vaatimukset yhteen tavalla, jolla oikeat ja ajantasaiset tiedot maahantuonnin veron perusteesta saataisiin kerättyä. Lisäksi maahantuonnin arvonlisäveron vähennysoikeuden hyödyntäminen edellyttää, ainakin lain sanamuodon tiukan tulkinnan mukaan, että tavaran maahantuojalla on jo ilmoitusta antaessaan hallussaan tullauspäätös ja siihen liittyvät asiakirjat.

Jos maahantuonnin arvonlisäveron perusteen laskemisessa tai ilmoittamisessa tapahtuu virheitä, sovelletaan virheisiin ja niiden oikaisuun samoja seuraamusmaksuja koskevia säännöksiä kuin arvonlisäverotuksessa yleisestikin.

Uudistuksen merkitys yrityksille

Arvonlisäveron maahantuonnin uudistus merkitsee maahantuontia harjoittaville yrityksille ennen kaikkea huomattavaa helpotusta käyttöpääoman hallintaan. Maahantuonnin arvonlisäveroa ei tarvitse enää rahoittaa, vaan vähennyskelpoinen arvonlisävero päästään ”kuittaamaan” suoraan maahantuonnin arvonlisäveroa maksettaessa. Myös asioiminen vain yhden viranomaisen kanssa vähentää yritysten hallinnollista työtä.

Uudistuksen keskeiset haasteet veron perusteen laskennassa ja ilmoittamisessa merkitsevät kuitenkin lisävastuuta yrityksille ja riskiä siitä, että mahdollisista virheistä sanktioidaan myöhästymismaksun ja veronkorotuksen muodossa. Riskien hallitsemiseksi ja sanktioiden välttämiseksi on suositeltavaa käyttää apuna asiantuntijaa. Asiantuntijan avustuksella jokainen maahantuoja voi luoda oman seurantajärjestelmän ja riittävän kirjanpitojäljen arvonlisäveron maahantuonnin oikean veron suorittamiseksi.

Hämeen kauppakamarin järjestää huhtikuun aikana kolme koulutusta, joissa käsitellään tuontitullausta sekä maahantuonnin arvonlisäverotusta:

12.04. Tuontitullaus TÄNÄÄN, Lahti

24.04. Kansainvälisen kaupan arvonlisäverotuksen ajankohtaispäivä, Lahti

25.04. Kansainvälisen kaupan arvonlisäverotuksen ajankohtaispäivä, Hämeenlinna

Arvonlisäverotuksen asiantuntija

Kirjoittaja Tanja Lappalainen on KPMG Oy Ab:n arvonlisäverotuksen asiantuntija Lahdessa. Lappalaisen työnkuvaan kuuluu mm. yritysten, säätiöiden ja julkishallinnon yksiköiden neuvonta arvonlisäveroasioissa sekä avustaminen veroriita-asioissa. Lisäksi Lappalainen on muun ohella perehtynyt kansainvälisen kaupan, kiinteistöjen, rakennusalan ja rakennejärjestelyjen arvonlisäverotuksen erityiskysymyksiin.

Erikoisasiantuntijapalstalle voi jättää kommenttikenttään kysymysehdotuksia eri aihealueista. Verkkolehden päätoimittaja päättää, mitä  kysymyksiä ja asiantuntijoiden vastauksia julkaistaan.