Nyt puhuttaa, aukioloajat, kaupat Alueelta

Aukioloaikojen vaikutukset

Kauppojen uudet aukioloajat muuttavat kaupan rakennetta enemmän, kuin aluksi uskoimmekaan. Näin arvelee Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen. ”Keinotekoiset 400 neliömetrin kaupat tulevat kasvattamaan pinta-alojaan, mikä vaikuttaa asiakasviihtyvyyteen ja lajitelmien monipuolistumiseen.”
Sisko Ojajärvi
Pixhill.com/elenathewise
FacebookTwitterLinkedInEmail

Maankäyttö- ja rakennuslaki muuttuu vielä tämän kevään aikana. Tähän saakka maakuntakaavan on vahvistanut ympäristöministeriö, kun se muutoksen jälkeen antaa vain lausunnon ja maakuntaliitot tekevät päätökset. ”Paikallinen päätöksenteko siis tehostuu”, sanoo aluesuunnittelupäällikkö Riitta Väänänen Päijät-Hämeen liitosta. Muutos tulee nopeuttamaan maakuntakaavojen käsittelyä paljon.

Maankäyttö- ja rakennuslain muutos nopeuttaa maakuntakaavojen käsittelyä.

Hämeen liiton yli-insinööri, suunnittelujohtaja Heikki Pusan mukaan nykyisessä maankäyttö- ja rakennuslaissa säädellään kaupan mitoitusta ja sijoittumista varsin tarkasti. Jopa liiankin tarkasti. ”Kanta-Hämeen maakuntakaavoituksessa lähtökohtana on mahdollistaminen. Kunnilla tulee olla riittävästi harkintavaltaa omalla alueellaan”, Pusa toteaa. ”Kaupan sijoittuminen on tärkeä tekijä yhdyskuntarakenteen suunnittelussa. Maakuntakaavalla luodaan puitteet, joita kunnat soveltavat omassa yksityiskohtaisessa kaavoituksessaan”, Pusa jatkaa.

Alueelle lisää päätäntävaltaa

Alle 2000 neliömetrin kauppapaikoista ovat tähän saakka päättäneet kunnat. Ne ovat saaneet päättää myös keskustassa sijaitsevista yli 2000 neliömetrin marketeista, tavarataloista ja kauppakeskuksista. Lainvoiman saatuaan maakuntakaavan on tarkoitus mahdollistaa kunnille lisää päätäntävaltaa.
Alle 3000 kerrosneliömetrin päivittäistavarakaupan sijoittuminen olisi tulevaisuudessa kuntien harkinnassa.

”Kanta-Hämeen vahvistetussa maakuntakaavassa on käytössä ”kaupan seudullinen palveluvyöhyke”, kertoo Pusa. ”Esimerkiksi Hämeenlinnan seudulla vyöhykkeen sisäpuolella päivittäistavarakaupan sijoittaminen kunnan asemakaavalla on mahdollista 5000 neliöön saakka ja tilaa vaativan kaupan osalta 10 000 neliöön saakka. Lisäksi maakuntakaavassa on osoitettu yksittäiset kaupan suuryksiköt, jotka noudattavat pääosin nykyistä kaupan rakennetta. Kaupungin keskustassa ei ole mitoituksellisia rajoitteita kaupan sijoittumiselle.”

Lahdessa ja Hollolassa kunnan päätösvallassa olevan paljon tilaa vaativan kaupan raja olisi 12 000 neliömetriä ja muun 5 000 neliömetriä. Heinolassa ja Orimattilassa vastaavat rajat olisivat 7 000 ja 4 000 neliömetriä ja Asikkalassa 5 000 ja 3 000 neliömetriä. Lisäksi maakuntakaavaan erikseen merkityille kaupan alueille kunnat voisivat sijoittaa kauppaa enimmäismitoituksen puitteissa.

Miten käy pienille kivijalkakaupoille?

Aukiolomuutoksia on käsitelty lähinnä elintarvikekaupan näkökulmasta. Eerikäinen arvelee, että suuremmat vaikutukset voivat sittenkin koitua palveluihin ja erikoisliikkeisiin, mikäli yrittäjät ottavat tilaisuudesta vaarin.

Yleinen huoli on kivijalkaliikkeistä. Eerikäinen tarjoaa lääkkeeksi nykyistä joustavampaa aukiolojärjestelmää. ”Pidetään ovet auki asiakasvirtojen mukaan.”
Digitaalisuuden aikakaudella on helppo seurata asiakkaiden käyttäytymistottumuksia. Esimerkiksi Keski-Euroopassa monet erikoisliikkeet pitävät aamupäivisin ovensa kiinni. Etelä-Euroopassa puolestaan kaupatkin viettävät siestaa.

Kommentoi