Alueelta

Iittalan taideasema on portti pitäjän vahvuuksiin

Hämeenlinnan Iittalaan rakennetaan Suomen ensimmäinen teemallinen rautatieasema. Iittalan taideaseman rakentaminen käynnistyi huhtikuun puolivälissä ja avajaisia juhlitaan lauantaina 9.6.2018. Taideasema on Suomessa kokonaan uudenlainen konsepti, sillä se toteutetaan Liikenneviraston, Linnan Kehityksen sekä laajan alueellisen yritys- ja yhteisöverkoston yhteishankkeena.
Tanja Lupari
FacebookTwitterLinkedInEmail

Sisääntuloväylät ovat tärkeitä Hämeenlinna -mielikuvan muodostumiselle ja uudesta taideasemasta halutaan tehdä nähtävyys, joka lisää Iittalan kiinnostavuutta jo itsessään. Taideasema ilmentää Iittalaa käsityön, muotoilun ja naivistisen taiteen kylänä sekä toimii jatkossa pitäjän käyntikorttina tarjoten silmänruokaa myös Iittalan ohi junalla matkustaville.

”Iittalan taideasema on Liikenneviraston pilottikokeilu, jonka avulla halutaan tukea sekä kävijä- ja junamäärien kasvua että paikallista oma-aloitteellisuutta asemien ja palvelujen kehittämisessä. Liikenneviraston omat resurssit ovat varsin rajalliset, joten pilottikokeilua olisi tuskin saatu toteutettua näin laajana ilman yhteistyötahojen aktiivisuutta”, kiittää Liikenneviraston henkilöliikenneasiantuntija Arja Aalto.

”Kaksi vuotta sitten Iittalan asema oli vain yksi nuupahtanut seisake satojen vastaavien joukossa. Ensi kesästä lähtien se on Iittalan uusi nähtävyys sekä suunnannäyttäjä muille seisakkeille ja paikkakunnille niiden ympärillä”, iloitsee Linnan Kehityksen projektipäällikkö Pia Niemikotka.

Iittalalaisen osaamisen taidonnäyte

Taideasema muodostuu kolmesta osakokonaisuudesta: taidekatoksesta, asema-alueen maisemoinnista sekä taideteoksista. Uusi odotuskatos lisää seisakkeen käyttömukavuutta ja tarjoaa sääsuojan lisäksi visuaalisia virikkeitä naivistisen taiteen muodossa. Asema-alueen viihtyvyyttä parannetaan viherrakentamisella sekä naivistisen taiteen ulkonäyttelyllä.

Katoksessa käytetään SSAB:n Hämeenlinnassa valmistettuja ja säänkestäviä COR-TEN®-teräsmateriaaleja. Toinen katoksen päämateriaaleista on lasi, tietysti, lasipitäjässä kun ollaan. Iittalassa on kivenkovaa käsityöosaamista ja Kalvolan graniitti on löytänyt aiemmin paikkansa muun muassa eduskunnan lisärakennuksesta. Kolmanneksi materiaaliksi valikoitui luonnollisesti siis kivi.

Taideasema on tarjonnut monille alueen yrityksille referenssialustan Liikenneviraston kumppanina. Taidekatoksen design, insinöörisuunnitelmat sekä alueen vihersuunnitelma ovat paikallisten yritysten käsialaa. Iittalalaisen Stellarion Oy:n tuottama virtuaalielämys herättää naivistisen taiteen henkiin rikastetun todellisuuden elementtien avulla. Niin ikään iittalalainen Osuuskunta Villapakka toimii tapahtumatuottajana taideaseman avajaisviikonlopun yleisötapahtumassa, josta halutaan kasvattaa Iittalaan yhteisöllisesti tuotettu kesätapahtuma vahvistamaan jo olemassa olevaa Lasimäen kesänavausta.

Naivismi astuu ulos puukoulun suojista

Asema-alueelle sijoitettavat taideteokset tulevat Naivistit Iittalassa –säätiön taiteilijoilta.

”Kyseessä on ensimmäinen Taiteilijat Iittalassa -ympäristöprojekti, joka tuskin jää viimeiseksi. Kun naivismi on keskittynyt aikaisemmin vanhaan puukouluun, laajenee se nyt myös Iittalan keskustaan ja asema-alueelle. Sillä voi olla käänteentekevä vaikutus siihen, miten paikalliset kokevat naivismin omakseen ja näyttelyvieraiden arvon kotikylänsä elinvoimalle”, pohtii Naivistit Iittalassa -kuraattori Hannu Castrén.

”Uskomme, että naivistinen asema toimii esimerkkinä myös monille muille naivisteille: Minäkin haluan joskus osallistua tuollaiseen tai ehdottaa sellaista vaikkapa kotikunnan päättäjille. Kun aseman taiteellistamiseen osallistuvat taiteilijat saivat kutsun, he eivät kieltäytyneet, vaan ottivat haasteen rohkeasti vastaan.”

Iittalan tahto kasvaa ja kehittyä on kova

Iittalan Taideasema on osa Linnan Kehityksen vetämää Iittalan i-laakso 2030 –kasvuohjelmaa, jonka tavoitteena on suunnitella ja käynnistää Iittalan kasvua tukevia toimenpiteitä sekä houkutella Iittalaan lisää asukkaita, yrittäjiä ja vierailijoita.

”i-laakso 2030 –hanke on jo tässä vaiheessa osoittanut laajan yhteiskehittämisen voiman alueellisen elinvoiman lisäämiseksi. Se on mahdollistanut paikalliset uudistavat pilottikokeilut ja generoinut paikkakunnalle investointi- ja kehittämistukea sekä valtakunnallisia kumppaneita. Vahva visio alueen kehittämisestä toteutuu pala kerrallaan, kun taustalla on monia pienempiä tekoja ja laaja aktiivinen tekijäjoukko”, kertoo Niemikotka.

Kommentoi