Alueelta, Uutisia Hämeestä

Palkkaporrastus saisi yritykset hyödyntämään enemmän oppisopimuskoulutusta

Kauppakamareiden osaajakyselyyn koko Suomessa vastanneista yrityksistä noin 40 prosenttia hyödyntää oppisopimuskoulutusta henkilöstön osaamisen kehittämiseen. ”Hämeessä oppisopimuskoulutuksella ei koeta olevan tarpeeksi työllistämisvaikutusta, koska palkkausjärjestelmä on kohtuuttoman kallis työnantajan vastatessa itse koulutuksesta. Onneksi ammatillisten oppilaitosten tarjoamasta tutkintokoulutuksesta on tullut uusi vaihtoehto yrityksille”, toteaa Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen.
Tarmo Valmela/Photodance Valmela
FacebookTwitterLinkedInEmail

Opetus- ja kulttuuriministeriön vetämä oppisopimuskoulutuksen kehittämistä koskeva työryhmä aloitti työnsä alkuvuodesta. Työryhmän keskeisenä tehtävänä on laatia kehittämisehdotukset, joilla oppisopimuskoulutus vastaa paremmin erilaisten opiskelijoiden ja työelämän tarpeisiin ja jotka lisäävät oppisopimuskoulutuksen käyttöä ja työllisyyttä.

”Työryhmän tulisi löytää keinoja, joilla ammattitaidottoman henkilön ottaminen oppisopimuskoulutukseen olisi kannattavampaa. Jos kustannus ja hyöty saadaan tasapainoon, tulee oppisopimuskoulutuspaikkoja tarjolle varmasti nykyistä enemmän. Tästä hyötyisivät erityisesti nuoret”, sanoo Keskuskauppakamarin osaamisasiantuntija Mikko Valtonen.

Kauppakamarit ovat esittäneet ratkaisuksi palkkaporrastuksen käyttöönottoa oppisopimuskoulutuksessa. Palkkaporrastus tarkoittaa sitä, että ammattitaidottoman henkilön aloittaessa hänen palkkansa ei olisi työehtosopimuksen mukainen vaan huomattavasti pienempi. Osaamisen karttuessa palkka nousee ja päätyy työehtosopimuksen mukaiseen palkkaan valmistumishetkellä. Tällä tavoin yrityksen kustannus on suhteessa saatuun hyötyyn ja kynnys ottaa oppisopimusopiskelijoita laskee merkittävästi.

”Palkkaporrastus voidaan toteuttaa teknisesti useilla eri tavoilla. Jos se on työehtosopimuksien kautta toteutettuna joillekin tahoille ideologisesti liian hankalaa, on toinen vaihtoehto käyttää palkkatukea. Molemmilla tavoilla saadaan yritysten näkökulmasta sama lopputulos aikaan”, kertoo Valtonen.

Uusi lainsäädäntö on parantanut oppisopimuskoulutuksen joustavuutta

Vuoden 2018 alusta astui voimaan ammatillisen koulutuksen uusi laki, joka korostaa osaamisperusteisuutta, asiakaslähtöisyyttä sekä työpaikalla tapahtuvaa oppimista.

Ammattiopisto Tavastian kehitysjohtaja Arto Ruhala kertoo, että uuden lain myötä oppisopimusten määrä kaksinkertaistui Tavastiassa vuodesta 2018 vuoteen 2019. ”Uusi laki on parantanut muun muassa oppisopimuskoulutuksen käyttöä kesätyön yhteydessä. Myös sellaisten opiskelijoiden määrä on selvästi lisääntynyt, jotka eivät suorita koko tutkintoa vaan tutkinnon osia”, toteaa Ruhala.

Koulutuskeskus Salpauksen rehtori Päivi Saarelainen vahvistaa, että yritykset hyödyntävät ammatillisen oppilaitoksen tarjoamaa tutkintokoulutusta. ”Lisäksi muun muassa ammatti- ja erikoisammattitutkintojen määrä on noussut yritysten koulutustarpeissa. Myös maahanmuuttaja voi opiskella oppisopimuksella”, kertoo Saarelainen.

Oppisopimuskoulutus lisääntyy selvästi henkilöstömäärällä mitatun yrityskoon kasvaessa. Tulos ei ole yllättävä, mutta viestii oppisopimuskoulutuksen hyvistä sekä huonoista puolista. Tilastojen valossa oppisopimuskoulutus on pääosin aikuisten koulutusmuoto.

”Oppisopimuskoulutus on varmasti koulutusjärjestelmän osista yksi parhaiten yritysten tarpeisiin räätälöitävistä. Ei ole yllätys, että sen käyttö kasvaa yrityskoon kasvaessa. Tämä liittyy olennaisesti oppisopimuksen riskeihin, jotka koetaan pienemmissä yrityksissä suuremmiksi”, Valtonen sanoo.

Opetushallituksen tilastopalvelu Vipusen mukaan vuonna 2018 noin kuusi prosenttia kaikista oppisopimuskoulutuksessa olleista opiskelijoista oli alle 20-vuotiaita. Vastaavasti alle 30-vuotiaita oli noin 32 prosenttia. Valtaosa oppisopimuskoulutuksen volyymista painottuu 30-50-vuotiaisiin. Oppisopimuskoulutus painottuu vanhemmille henkilöille, joilla on ennestään ainakin vähän ammattitaitoa tai työkokemusta.

”Yritysten näkökulmasta oppisopimuksen solmiminen on aina tarkoin harkittu päätös. Silloin avainasemassa on se, että kustannukset suhteessa saatuun hyötyyn ovat tasapainossa. Näin ei valitettavasti ole silloin, kun oppisopimuksella palkataan ns. ammattitaidotonta henkilöä”, selventää Valtonen.