Henkilö

Samalla viivalla

Työpaikka on avaintekijä maahanmuuttajien kotoutumisessa. Kaikkia kohdellaan tasavertaisesti myös rekrytointivaiheessa, painottaa Osuuskauppa Hämeenmaan toimitusjohtaja Olli Vormisto.
Timo Sormunen
Nina Kaverinen
FacebookTwitterLinkedInEmail

Kanta- ja Päijät-Hämeen alueella toimiva Osuuskauppa Hämeenmaa on yksi alueensa tärkeimmistä työllistäjistä. S-ryhmään kuuluvalla osuuskaupalla on lukuisten Sale-lähikauppojen ja S-marketien lisäksi Sokos ja viisi Prismaa, kaksi Kodin Terra –rakentamisen tavarataloa sekä viisi autoliikettä. Kokonaisuuteen kuuluu vielä joukko ABC-liikennemyymälöitä, muutama hotelli sekä pitkä lista ravintoloita.

Osuuskaupan henkilöstömäärä on noin 2 700. Pari vuotta sitten Etelä-Karjalan Osuuskaupan kipparin paikalta takaisin Hämeenmaan leipiin palanneen Olli Vormiston mukaan väkeä voisi olla palkkalistoilla enemmänkin, jos vain sitkeä matalasuhdanne antaisi periksi.

Kaupan aukioloja on toki vapautettu, mutta isomman kasvun ja käänteentekijäksi niistä ei vielä ole.

”Olemme joutuneet sopeutumaan ihan samalla tavalla kuin muutkin yritykset. Rekrytoinneissa on ollut pakko pitää tarkkaa linjaa”, Vormisto toteaa.

Työ on parasta kotouttamislääkettä

Kyky työllistää on koko toimialalle myös selkeä yhteiskuntavastuu- ja imagokysymys, sillä monen nuoren ensimmäinen kosketus työelämän tulee juuri kaupan, varastoinnin ja logistiikan tehtävissä. Useimmiten se syntyy yläkoulun TET-jaksolla ja myöhemmin kesä- tai keikkatöissä.

Saman kaltainen tilanne on Vormiston mukaan myös maahanmuuttajilla. Heitä on Hämeenmaan palkkalistoilla arviolta nelisenkymmentä. Eri kansallisuuksia on kymmenkunta.

”Kaupan ja varastoinnin tehtävät tai siivousala ovat maahanmuuttajille usein se ensimmäinen työpaikka. Ja kuten tunnettua, työ on parasta lääkettä myös kotoutumista ajatellen. Tässä kohtaa tietysti tekisimme työllistämisen ja yhteiskuntavastuun osalta enemmänkin, jos vain suhdanteet ja taloustilanne sen sallisivat”, toimitusjohtaja huomauttaa.

Maahanmuuttajien määrä on kasvanut koko 2000-luvun tasaisesti myös Lahdessa ja sen lähiympäristössä. Suunta tulee olemaan sama myös lähivuosina. Vormiston mielestä perinteinen kahtiajako ns. ”kantaväestön” ja maahanmuuttajien kesken alkaa olla turhaa. Esimerkiksi Hämeenmaassa kaikkia hakijoita ja työtekijöitä kohdellaan rekrytointitilanteessa ja työyhteisön sisällä täysin tasavertaisesti riippumatta heidän taustastaan. Sama koskee luonnollisesti koko S-ryhmää.

”Jokainen meille töihin hakeva ja töihin tuleva on aina samalla viivalla. Se on selkeä ja tiukka periaate, jota korostetaan myös esimiesportaalle. Pienikin erityiskohtelu tuottaa nopeasti ongelmia ja eripuraa koko työyhteisöön”, Vormisto painottaa.

Entistä rikkaampi työyhteisö

Toimitusjohtajan omat kokemukset maahanmuuttajien työllistämisestä ovat positiivisia. Ulkomaalaistaustaiset työntekijät ovat keränneet Hämeenmaassa kosolti kehuja myös asiakkailta ja työyhteisöjen muilta jäseniltä.

”Meillä on heiltä monessa kohtaa paljon opittavaa. Olemme toki edistyneet esimerkiksi palvelukulttuurissa, mutta joillakin kansallisuuksilla hyvä palvelu, kohtelias käytös ja ystävällinen hymy ovat suorastaan geeniperimää. Lisäksi eri kulttuureista tulevat rikastuttavat työyhteisöä. He tuovat moniin asioihin uusia näkökulmia ja myös asiantuntemusta”, Vormisto muistuttaa.

Eri kulttuureista tulevat rikastuttavat työyhteisöä. He tuovat moniin asioihin myös uusia näkökulmia ja asiantuntemusta.

Työllistämisessä suurin kynnys on useimmiten kielitaito. Jos suomenkieli ei suju edes auttavasti, jäävät etenkin asiakaspalvelutehtävät haaveeksi. Viestiminen voi olla samasta syystä pulmallista myös työyhteisön sisällä.

Sekin on Vormiston mukaan hyvä huomioida, että maahanmuuttajat muokkaavat omine kulttuuritaustoineen aina hieman työyhteisöä. Suvaitsevaisuus, pitkäjänteisyys ja tasapuolisuus ovat avainsanoja, joilla työyhteisöä kannattaa valmistella tulevaan. Myös tulokkaiden kulttuurista on hyvä tarjota jo ennakkoon perustietoa.

”Eri portailla oleva esimiehet ovat tässä kohtaa tietysti avainasemassa. He tarvitsevat koulutusta ja tukea arkiseen työnjohtamiseen. Lisäksi organisaation kaikilla tasoilla pitää olla rohkeutta puuttua napakasti havaittuihin epäkohtiin. Kyse on lopulta ihan maalaisjärjen käytöstä.”

Lopuksi toimitusjohtaja muistuttaa, että maahanmuuttajien työllistäminen on paitsi tärkeä palanen yhteiskuntavastuuta ja oman työyhteisön henkistä kansainvälistymistä myös mahdollisuus hankkia uusia asiakkaita ja kasvattaa bisnestä.

Olli Vormisto

OsuuskHenkilö_kuva_kainaloon_Olli_07auppa Hämeenmaan toimitusjohtaja
S. 1967, lahtelainen vuodesta 2003
KTM, Turun Kauppakorkeakoulu 1993

Ura:

Toimitusjohtaja, Osuuskauppa Hämeenmaa, 2014
Toimitusjohtaja, Etelä-Karjalan Osuuskauppa, 2012-2014
Toimialajohtaja, Osuuskauppa Hämeenmaa, 2003-2012
Talousjohtaja, Osuuskauppa Hämeenmaa, 2001-2003

Kommentoi