Erikoisasiantuntijapalsta, Teema

Hämeen kauppakamarin USA:n kirjeenvaihtaja: Kasvu jatkuu kaikesta huolimatta

Vesa A. Vihavainen
FacebookTwitterLinkedInEmail

Muu maailma yskii, mutta USA jatkaa vahvaa menoa; kotimainen kysyntä kasvaa ja bruttokansantuote oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 3,1 prosentin ja toisella neljänneksellä 2 prosentin vauhdissa. Kaikkien yllätykseksi tuotannollisen toiminnan PMI-indeksi oli lokakuussa 51,1 ennusteiden ollessa 50,7 tasolla. Kasvu on jatkunut nyt yhtäjaksoisesti 124 kuukautta!

Inflaatio on myös alhaisella tasolla 1,71 prosentin tuntumassa. Työttömyys oli syyskuussa 3,5 prosenttia eli alimmalla tasolla 50 vuoteen. Joka liikkeessä, kaupassa ja kadunkulmassa näkyy “Hiring” -kylttejä. Maassa on ilmeisestikin työvoimapula, joka johtaa palkkojen nousuun. Käytännössä kaikki työkykyiset ja -haluiset ovat nyt työllistettyinä.

Talouskasvun hidastumisen riskeistä on merkkejä, kuten suurten ostoskeskusten kaupankäynnin lievä hiljentyminen ja asuntojen hinnannousun laimeneminen 4,8 prosentista 2,8 prosenttiin. USA:n keskuspankki FEDin talletuskorko on nyt 1,50 – 1,75 prosenttia, kun sitä on tänä vuonna jo kolmasti laskettu – viimeksi lokakuussa 0,25 prosenttia. Asuntokauppa saa tästä tietenkin pientä buustia, kun asuntolainojen korot painuvat 3 prosentin tuntumaan. Toisaalta asuntojen hinnat ovat jo reippaasti edellisen laskusuhdanteen alun arvoja korkeammalla. Keskuspankin toimet pitävät myös yritysten investoinnit ja yksityisen kulutuksen käynnissä. Ehkä näkyvin varoitusvalo on kuitenkin supersijoittaja Warren Buffetin siirtyminen suuressa mittakaavassa osakkeista käteisinstrumentteihin. Jos laskukausi alkaa ja osakkeiden arvot laskevat, niin on varmaa, että Buffet lähtee ostoksille.

Oman haasteensa talouskasvulle tuo Kiinan kanssa käytävä kauppasota, jonka ratkaisusta ei ole pitäviä merkkejä. Jos USA ja Kiina saavat kiistansa sovittua sekä solmittua pitkäaikaiset sopimukset vuoden 2020 aikana, kääntyy maailmantalous taas kasvu-uralle ja USA:n kasvu vain kiihtyy. Tähän saumaan kannattaa sitten suomalaistenkin iskeä. Ja kun toimeen ryhtyy, niin sen pitää olla sitten pitkäaikaista ja kestävää toimintaa eikä vain kokeilua vientituen turvin.

Tähän saumaan kannattaa suomalaistenkin iskeä.

Tänä päivänä kasvualoja USA:ssa ovat muun muassa lentokone- ja avaruusteknologia mukaan lukien satelliitit, lääketeollisuus ja terveydenhuolto, puolustusvälineteollisuus, öljy- ja kaasu- sekä energiateollisuus, ruoka- ja juomateollisuus sekä verkkokauppa. Ympäristöosaamiselle on myös kysyntää, mutta on vain löydettävä oikeat kumppanit. Erikoisuutena on lääke- ja vapaa-ajankäyttöön kohdistuva laillinen kannabisteollisuus, jonka myötä on maahan syntynyt uusi nopea ja kiistelty kasvun ala. Sen liikevaihto ylitti vuonna 2018 jo 10,4 miljardia dollaria. Tulevaisuudessa isona teknologisena teemana on Industry 4.0 ja sen myötä nopea langaton 5G kommunikaatio laitteiden ja koneiden välillä. Lisäksi kasvun tekijöiksi nousevat älykkäät digitaaliset sensorit, analyyttiset instrumentit, koordinaattien mittalaitteet, pilvilaskenta, signaalinkäsittely, keinoäly, puheentunnistus, koneoppiminen ja automatisoidut tehtaat sekä laajemmassa mittakaavassa mahdollistuvat älykkäät rakennukset, kulkuneuvot ja kaupungit. Kaikesta tehdään visuaalista ja virtuaalista tavalla tai toisella. Suomesta löytyy osaamista näihin kaikkiin.

Valtionvelasta pohdittavaa

USA:n valtionvarainministeriön (Treasury) velka on nyt 22 triljoonaa dollaria, josta yllättäen jopa 27 prosenttia on velkaa valtion muille ministeriöille. Esimerkiksi sosiaaliturva on lainannut valtiolle 2,8 triljoonaa dollaria, mikä on periaatteessa yksityishenkilöille kuuluvaa varallisuutta. Valtion julkinen velka muilta tahoilta on 16,1 triljoonaa, josta 30 prosenttia on velkaa ulkomaille ja loput 43 prosenttia muille kotimaisille tahoille, kuten eläkesäätiöille ja sijoitusrahastoille. Näin ollen USA kykenee teoriassa hoitamaan 70 prosenttia velasta helposti monella eri tavalla ja ulkomainen velka on myös dollareissa, joten sekin on hoidettavissa. Suurimman potin jakavat Japani ja Kiina, joilla molemmilla on 1,1 triljoonan potti.

Hämeen kauppakamarin USA:n kirjeenvaihtaja

Vesa A. Vihavainen

etunimi.sukunimi@strategystar.net

Erikoisasiantuntijapalstalle voi jättää kommenttikenttään kysymysehdotuksia eri aihealueista. Verkkolehden päätoimittaja päättää, mitä kysymyksiä ja asiantuntijoiden vastauksia julkaistaan.