Teema

Työvoiman tarjonnan supistuminen kasvun esteenä

Työllisten määrä vähenee tästä eteenpäin noin 10 000 joka vuosi.
Heino Ylisipola
FacebookTwitterLinkedInEmail

Vaikka Suomea piinaa sitkeä taantuma ja noin yhdeksän prosentin työttömyys, niin seuraavat parikymmentä vuotta kärsimme työvoimapulasta.

”Työvoimastamme häviää joka vuosi noin 10 000 henkilöä enemmän, kuin tilalle tulee uutta työvoimaa, eli eläkkeelle lähtee enemmän väkeä kuin tulee tilalle. Tilanne jatkuu seuraavat parikymmentä vuotta eli 2030-luvun puoliväliin”, selvittää Helsingin seudun kauppakamarin koulutusasioiden päällikkö Markku Lahtinen.

Hän painottaa, että tilanteessa on suuria maakunnallisia eroja. Pahiten työvoimapulasta kärsivät kasvukeskukset pääkaupunkiseutu sekä Tampereen, Turun ja Oulun seudut.

Yksinomaan Helsingin seudulla työmarkkinoille tulee vuosittain 5 000–6 000 nuorta liian vähän.

Syy yllättävään tilanteeseen on suomalaisten nopeassa ikääntymisessä ja eläköitymisessä. Lisäksi työmarkkinoille tulevat uudet ikäluokat ovat huomattavasti paljon pienempiä kuin työmarkkinoilta poistuvat.

Avoimet työpaikat ja työttömät työnhakijat sijaitsevat usein kaukana toisistaan eli työvoima liikkuu huonosti Suomen sisällä.

”Uusimaa ja Pohjanmaa ovat Suomen nuorekkaimpia maakuntia. Muiden maakuntien väestö vanhenee niitä vielä enemmän. Työelämä elää suurta murrosta, jossa työnhakijan osumatarkkuus työpaikan löytämisessä ei ole niin hyvä kuin sen pitäisi olla.”

Lahtisen mukaan historiaan on jäämässä aika, jolloin ihminen saattoi tehdä työuransa yhdessä ja samassa työpaikassa. Nyt tarvitaan elämänuran aikana kymmenkunta ammattia.

”Surullisin tilanne on niillä nuorilla, jotka eivät pääse perusasteen jälkeen jatko-opiskelemaan tai töihin. Noin 10–15 prosenttia nuorista jää tavallaan kaiken – jatko-opiskelun ja työelämän – ulkopuolelle. Näille pudokkaille ei ole enää työpaikkoja, joissa selviäisi pelkällä peruskoululla.”

Pudokkaita on yhteensä noin 50 000. Se vastaa vuosittaista syntyneiden määrää, eli yksi sukupolvi on tavallaan hukassa tai kaiken ulkopuolella.

Vaikka taantuma jyllää, niin kesätyöpaikkoja on kohtuullisen hyvin tarjolla, varsinkin ammatillisessa koulutuksessa oleville. Teollisuuden rakennemuutos on kuitenkin vähentänyt kovasti perinteisen tehdasteollisuuden kesätyöpaikkoja.

”Jos Suomen talous kasvaisi noin kolmen prosentin vuosivauhtia, mihin totuimme hyvinä talousvuosina, Suomessa vallitsisi nyt huutava työvoimapula”, muistuttaa Lahtinen.

Turvapaikanhakijoista apua

Suomeen saapui vuonna 2015 noin 32 500 turvapaikanhakijaa. Joukosta noin kolmannes eli 8 000- 10 000 ihmistä saanee turvapaikan. Entuudestaan tiedetään, että suurin osa heistä asettuu pääkaupunkiseudulle.

”Turvapaikanhakijoiden nettovaikutus Suomen työvoimatilanteeseen ei ole suuri. Turvapaikanhakijat eivät yksistään ratkaise Suomen työvoiman tarjontavajetta. Meille pitäisi tulla vuosittain 34 000 nettomaahanmuuttajaa, jotka jäisivät tänne asumaan ja pääsisivät melko pian töihin”, kertoo Lahtinen.

Helsinki, Tampere, Turku ja Oulu suurina kasvukeskuksina vetävät eniten maahanmuuttajia. Varsinkin Helsingin seudulla on paljon työpaikkoja tarjolla, mutta niissä tarvitaan hyvää ammatillista osaamista.

”Tästä pitkälle eteenpäin Suomen väestönkasvu perustuu liki kokonaan maahanmuuttoon”, painottaa Lahtinen.
Rakennusala on hyvä esimerkki siitä, kuinka ala työllistää ulkomaalaisia. Lahtinen arvioi, että rakennuksilla työskentelee arviolta noin 30 000 ”reppuria” eli ulkomaalaista. Heistä suurin osa on virolaisia.

”Suomesta ei yksinkertaisesti löydy tekijöitä kaikkiin tehtäviin tai tekijät ovat muualla kuin työpaikat. Meillä on noin 300 000 työtöntä työnhakijaa, joista kolmasosan on erittäin vaikea sijoittua takaisin työmarkkinoille, johtuen matalasta koulutuksesta, korkeasta iästä tai terveydellisistä syistä, vaikka työllisyys paranisi kuinka paljon tahansa.”

Opiskelijoita houkuteltava

Suomen korkeakouluissa opiskelee yli 20 000 ulkomaalaista tutkinto-opiskelijaa. Opiskelijoista noin 3 000 suorittaa tutkinnon tai valmistuu ammattiin, mutta vain murto-osa heistä sijoittuu koulutustaan vastaaviin tehtäviin.

”Ulkomaalaiset vastavalmistuneet olisivat suuri mahdollisuus suomalaisille yrityksille. Nämä nuoret osaavat kahden maan kulttuurin, tavat ja kielen. Yliopistojen ja korkeakoulujen suhteiden elinkeinoelämään pitäisi olla paljon nykyistä tiiviimmät. Ongelma on varsinkin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, jotka tarvitsisivat kansainvälisesti suuntautuneita nuoria esimerkiksi vientitehtäviin”, kertoo Lahtinen.

Hän pohtii, voisiko yliopistoja ja korkeakouluja jopa palkita siitä, että niistä valmistuvat opiskelijat saisivat koulutustaan vastaavia työpaikkoja. Nyt korkeakoulut mittaavat vain valmistuneiden määriä eivätkä opintonsa päättäneiden työllistymistä.

Jotta yritykset pärjäisivät yhä enemmän kansainvälistyvässä maailmassa, niiden pitää toimia globaalisti ja palkata nuoria osaajia. Silloin avainasemassa ovat ulkomaiset opiskelijat.

Ammatteja vaarassa

Käynnissä olevassa työelämän suuressa murroksessa keskiluokkaiset ammatit, toimihenkilöammatit, ovat suuressa vaarassa. Niitä katoaa automaation ja uudenlaisen työn organisoinnin vuoksi todella paljon.

”Teknologia synnyttää uusia tietointensiivisiä ammatteja, joissa vaaditaan hyvin monialaista osaamista ja hyvin erilaisissa ympäristöissä kuin mihin olemme perinteisesti tottuneet. Esimerkiksi teollisen tuotannon tuotekehittelijän ammatti on vaarassa. Siirrymme yhä enemmän toteuttamaan asiakkaiden tarpeita ja palvelemme entistä paremmin pieniä ryhmiä. Asiakas on todellakin kaikessa toiminnassa kuningas”, arvioi Lahtinen tulevaisuuden työelämää.

Digitaalisuus on tulevaisuudessa lukutaitoon verrattava ominaisuus, joka vaaditaan kaikilta työntekijöiltä.

Lahtinen painottaa, että digitaalisuus on tulevaisuudessa lukutaitoon verrattava ominaisuus, joka vaaditaan kaikilta työntekijöiltä.

Ei pidä voivotella

Lahtinen myöntää, että Suomi elää hyvin poikkeuksellista aikaa: on finanssikriisiä, eurokriisiä, teollisuuden rakennemuutosta sekä vielä Venäjän talouden kriisi.

”Olemme selvinneet pahemmistakin ajoista. Voivottelemalla emme pääse mihinkään. Meidän pitää kouluttaa edelleenkin ihmisiä, luottaa osaamiseemme, kansainvälistyä rohkeasti ja hyödyntää digitalisaatiota.”

Lahtinen luettelee Suomen vahvuuksia: maa on turvallinen, ei korruptiota, koulutustaso on korkea ja meillä on esimerkkejä globaalisti menestyvistä yrityksistä. Lisäksi Suomessa on tehokas ja joustava koulutusjärjestelmä.

”Olemme yhä yksi maailman kilpailukykyisimmistä kansakunnista. Kasvanut kriisitietoisuus ei saa lamauttaa Suomea, vaan kaikki kyvyt ja osaaminen pitää suunnata pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälistymiseen, uusien tietointensiivisten työpaikkojen luomiseen ja työllisyysasteen nostamiseen.

Kommentoi