Alueelta, Teema, Toimitusjohtajan blogi, Uutisia Hämeestä

Politiikkaa maskeista ja maskien takaa

Suomalaista koronakevättä ovat hallinneet keskustelut suojavarusteiden saatavuudesta ja erityisesti hengityssuojien hankinnoista ja niiden tarpeellisuudesta. Ministeriemme vakuutteluista huolimatta maamme varautuminen pandemiaan on ollut heikkoa.
Jussi Eerikäinen
Tarmo Valmela/Photodance Valmela
FacebookTwitterLinkedInEmail

Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen totesi vielä maaliskuun lopulla, että maamme terveydenhuollon varautuminen on hyvällä tasolla ja parempi kuin EU:ssa keskimäärin. Huhtikuussa ministeriö heräsi paniikkiin, jolloin hengityssuojia ryhdyttiin tilaamaan farssinomaisin toimin. Lopputulosta varmaan selvitellään vielä jatkossa eri oikeusasteissa. Vastuullisiksi katsottuja Huoltovarmuuskeskuksen virkamiehiä onkin jo eronnut tai erotettu – ei vastuullisia poliitikkoja. Suojatarviketilanne sairaaloissa, terveyskeskuksissa ja hoitolaitoksissa on valitettavasti edelleen heikko.

Tämän hetken kuumin puheenaihe on koko väestön suojaaminen hengitysmaskeilla. Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksenteko niiden tarpeellisuuden arvioinnista on ollut käsittämätöntä. Kansliapäällikkö Kirsi Varhila (VTM) on tyrmännyt muun muassa THL:n pääjohtajan Markku Tervahaudan (LT) suosituksen kangasmaskien käytöstä ja todennut yksikantaan sen olevan vain hänen omia ajatuksiaan.

A-studiossa, tiistaina 5.5.2020, kansliapäällikkö Varhila totesi, että julkisen keskustelun vuoksi hallitus teettää selvityksen hengityssuojien tarpeellisuudesta. Hänen mukaansa selvitys valmistuu juhannukseen mennessä. Samassa ohjelmassa Helsingin yliopiston terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen (LT, OTT) totesi, että ko. selvityksiä on maailmalla jo tehty runsaasti. Voisivatko ministeriön valtiosihteerit ehkäpä vaikka googlata näitä tutkimuksia ennen kuin pitkä selvitystyö käynnistetään?

Maskit ovat laajalti käytössä ympäri maailmaa. Useille aasialaisille hengityssuojaimien käyttö julkisissa tiloissa ja kulkuneuvoissa on ollut jo pitkään jokapäiväistä ja käyttö lisääntyy aina kausi-influenssaepidemioiden aikana. Monissa Euroopan maissa, kuten Puolassa, Itävallassa ja Italiassa, kasvomaskien käyttö on nyt tullut pakolliseksi. Suosituksia niiden käytöstä ovat antaneet mm. Saksa, Ranska ja Espanja, ja rajoitusten lieventymisen myötä niiden käyttöä tullaan lisäämään merkittävästi.

Hengityssuojaimilla voidaan vähentää pisaratartuntoja. Niiden käyttö lisää myös ihmisten vastuullisuutta kanssaihmisiä kohtaan ja ne viestivät maasta, jossa on turvallisempaa liikkua myös pandemian aikana. Rajojen auetessa ja matkailun käynnistyessä, on vaikea uskoa, että ulkomaalaisia matkailijoita uskaltaa tulla Suomeen, jos täällä ei suojaimia käytetä julkisissa liikennevälineissä, kaupoissa ja julkisissa tiloissa, ainakaan ennen kuin pandemian katsotaan olevan ohi. Hengityssuojainpakko tulee tämän pandemian ajan myös todennäköisesti koskemaan kansainvälisiä lentoja ja matkustajalaivoja.

Viimeistään nyt hallituksen on herättävä.

Viimeistään nyt hallituksen on herättävä. Ensimmäiseksi on huolehdittava sairaaloiden, terveyskeskusten ja hoitolaitosten suojaustarpeista ja tämän jälkeen annettava vähintään suosituksia kertakäyttö- tai kangashengityssuojien käytöstä. Kangasmaskien tarve maassamme tulee olemaan kymmeniä miljoonia ja kertakäyttöisten suojainten sadoissa miljoonissa kappaleissa. Olemme valitettavasti jälleen myöhässä!

Hallitus, ja erityisesti pääministeri Sanna Marin, on saanut kiitosta pandemian hoidosta. Tämä on näkynyt selvästi myös pääministeripuolueen kannatuksen vahvassa nousussa. Muun hallituksen toiminta on näkynyt pääsääntöisesti maskien takana piilotteluna tai epäselvinä lausuntoina. Molemmat sosiaali- ja terveysministeriön ministerit ovat loistaneet poissaoloillaan mediasta. Eturintamaan on laitettu ministeriön virkamiehet. On helppoa jakaa vappusatasia ja luvata nopeita muutoksia mm. terveydenhuoltoon.

Nyt tarvitaan vastuunkantajia myös vaikeissa ja ikävissä asioissa. Suomi on vajoamassa syvimpään rauhanajan taantumaan. Yritysten konkurssit ja lomautukset lisääntyvät ja työttömyysluvut synkistyvät ilman voimakkaita tukitoimia elinkeinoelämälle. Ennen koronakevättä terveet yritykset on pelastettava. Tämä edellyttää massiivisia suoria yritystukia.

Syksyn hallituksen budjettiriihestä on tulossa haastava. Valtion ja kuntien taloudet sakkaavat. Vaali- ja ”toivotaan – toivotaan” -lupausten ajankohta ei ole nyt. Nyt tarvitaan vastuunkantajia ja päätöksiä Suomen pelastamiseksi, vaikka riskinä olisikin kannatuksen lasku.

Jussi Eerikäinen, DI, HHJ
toimitusjohtaja, Hämeen kauppakamari