asiantuntija Erikoisasiantuntijapalsta, Palveluhakemisto

EU-alueen tavarakaupan pikaparannukset

Vuoden alusta voimaan tulleet uudistukset ovat osa EU:n arvonlisäverojärjestelmän laajempaa kehitystyötä. Uusilla pikaparannuksilla (quick fixes) puututaan nopeasti EU-alueen tavarakaupan eli yhteisökaupan käytännön haasteisiin. Pikaparannuksilla pyritään yhdenmukaistamaan ja yksinkertaistamaan yhteisökauppaan sovellettavia alv-säännöksiä. Ne vaikuttavat ketjuliiketoimien ja call off -varastojen alv-kohteluun. Samalla myös yhteisömyynnin näyttövaatimuksia täsmennetään.
Tanja Lappalainen
FacebookTwitterLinkedInEmail

Vuoden 2020 alusta voimaantulleet uudistukset voidaan jakaa neljään keskeiseen muutokseen,
jotka koskevat

  1. alv-tunnistetta ja yhteenvetoilmoitusta yhteisömyynnin verottomuuden edellytyksenä,
  2. yhteisömyynnin näyttövaatimuksia,
  3. call off -varastojärjestelyiden alv-periaatteita ja
  4. ketjuliiketoimien alv-kohtelun määräytymistä.

Tässä artikkelissa keskitytään vain yhteisömyynnin verottomuuden edellytyksiin ja näyttövaatimuksia koskeviin muutoksiin niiden keskeisen merkityksen vuoksi. Call off -varastomenettelyiden uusin periaatteisiin ja soveltamisedellytyksiin sekä ketjuliiketoimien uudistuksiin on kuitenkin syytä perehtyä huolella, jos ne koskevat omaa liiketoimintaa.

Yhteisömyynnin verottomuuden edellytykset

Ennen pikaparannusten voimaan tuloa EU-alueella tapahtuva tavaramyynti on voitu käsitellä verottomana yhteisömyyntinä, jos ostaja on muussa jäsenvaltiossa kuin kuljetuksen alkamisvaltiossa toimiva elinkeinonharjoittaja tai muu oikeushenkilö. Uudistuksessa yhteisömyynnin verottomuudelle asetettiin kaksi uutta aineellista edellytystä:

  1. Tavaran ostajalla on oltava muussa jäsenvaltiossa kuin kuljetuksen alkamisvaltiossa annettu voimassa oleva arvonlisäverotunniste, jonka ostaja on ilmoittanut myyjälle.
  2. Myyjän tulee ilmoittaa tavaran yhteisömyynti asianmukaisesti yhteenvetoilmoituksella.

Uudistuksen myötä myyjän on siis ehdottomasti varmistettava, että asiakkaan ilmoittama alv-tunniste on todella voimassa myynnin tapahtuessa. Lisäksi yhteisömyynnin raportoinnin merkitys kasvaa aiemmasta. Yritysten kannattaakin harkita jatkuvan prosessin luomista alv-tunnisteiden tarkistamiselle ja oikealle raportoinnille.

Yhteisömyynnin näyttövaatimukset

Yhteisömyynnin verottomuuden edellytyksenä on tavarankuljetus jäsenvaltiosta toiseen. Uusissa pikaparannuksissa on yhdenmukaistettu kuljetuksen näyttöä koskevat säännöt ja asiakirjavaatimukset, joilla tavaroiden kuljetus toiseen jäsenvaltioon voidaan hyväksytysti osoittaa.

Uuden näyttövaatimuksen mukaan myyjä voi osoittaa tavaroiden kuljetuksen kahdella ristiriidattomalla todisteella, jotka kaksi toisistaan, myyjästä ja ostajasta riippumatonta toimijaa ovat antaneet. Tällaisia todisteita voivat olla mm. rahtikirja, kuljetusliikkeen lasku, varastonpitäjän vastaanottotodistus tai kuljetuksen maksun todistava pankkiasiakirja. Verohallinnon kannanoton mukaan myyjä osoittaa kuljetuksen jäsenvaltiosta toiseen kuljetusasiakirjojen avulla. Jos ostaja vastaa kuljetuksesta, edellytetään lisäksi, että ostaja antaa myyjälle määräsisältöisen kirjallisen vahvistuksen.

Uusien vaatimusten soveltaminen käytännössä

Yhteisömyyntejä ja -hankintoja tekevien on viimeistään nyt päivitettävä omat menettelytavat uudistuksia vastaavaksi. Yrityksen sisäisten alv-prosessien kehittäminen ja alv-kontrollien rakentaminen on tarpeellista oikean arvonlisäverotuksen ja riskienhallinnan näkökulmasta. Toimivan järjestelmän ja riittävien alv-kontrollien luomiseksi on saatavilla apua, ja sitä kannattaa myös hakea.

Huom! Hämeen kauppakamari järjestää aiheesta arvonlisäverotuksen ajankohtaiskatsaus -koulutukset Lahdessa 21.4. ja Hämeenlinnassa 23.4.

 

Arvonlisäverotuksen asiantuntija

Kirjoittaja Tanja Lappalainen on KPMG Oy Ab:n arvonlisäverotuksen asiantuntija Lahdessa. Lappalaisen työnkuvaan kuuluu mm. yritysten, säätiöiden ja julkishallinnon yksiköiden neuvonta arvonlisäveroasioissa sekä avustaminen veroriidoissa. Lisäksi Lappalainen on muun ohella perehtynyt kansainvälisen kaupan, kiinteistöjen, rakennusalan ja rakennejärjestelyiden arvonlisäverotuksen erityiskysymyksiin.

Erikoisasiantuntijapalstalle voi jättää kommenttikenttään kysymysehdotuksia eri aihealueista. Verkkolehden päätoimittaja päättää, mitä kysymyksiä ja asiantuntijoiden vastauksia julkaistaan.