Lakimiehet vastaavat

Julkisiin hankintoihin uudet pelisäännöt

Julkisten hankintojen eli julkisen sektorin hankkimien tavaroiden, rakennusurakoiden, palveluiden ja vas-taavien arvo on Euroopan komission arvion mukaan Suomessa noin 35 miljardin euron suuruusluokkaa vuositasolla. Julkisilla hankinnoilla on siis kiistämättä suuri merkitys kansantaloudessa.
Teemu Summanen
Pixhill.com
FacebookTwitterLinkedInEmail

Julkisten hankintojen uuden lainsäädäntöpaketin on viimeisten tietojen mukaan tarkoitus tulla voimaan tammikuussa 2017.

Mikä muuttuu vai muuttuuko mikään?

Tavoitteeksi on asetettu julkisten varojen käytön tehostaminen, hankintamenettelyjen yksinkertaistaminen, pk-yritysten mahdollisuuksien parantaminen tarjouskilpailussa, paremmat mahdollisuudet huomioida ympäristöä ja sosiaalisia näkökohtia sekä tarjota tarjoajille tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu julkisissa hankinnoissa.

Hankintamenettelyjä pyritään helpottamaan erityisesti niin sanotuissa kansallisissa hankinnoissa eli hankinnoissa, joissa hankinnan ennakoitu kokonaisarvo ei ylitä EU-hankintojen kynnysarvoja. Kansallisten hankintojen kynnysarvo tulee nousemaan esimerkiksi tavara- ja palveluhankinnoissa 30.000 eurosta 60.000 euroon. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että hankintayksiköt voisivat täysin vapaasti tehdä hankintoja, vaan tällöinkin niin sanottuja pienhankintoja koskevat perusperiaatteet kilpailusta ja tasapuolisesta kohtelusta. Käytännössä hankintayksiköt kilpailuttavat pienhankinnat jo nyt ja jatkossa omia sisäisiä hankintaohjeita noudattaen. Kynnysarvojen nousu siirtää hankintoja enemmän hankintayksiköiden omien hankintaohjeiden mukaisesti suoritettaviksi.

Pk-yritysten osallistumismahdollisuuksia hankintakilpailuihin parantaa hankintayksikölle asetettu velvollisuus jakaa suuremmat hankinnat osiin. Hankinnan jakaminen osiin ei kuitenkaan sellaisenaan saa jatkossakaan johtaa hankintojen tarkoitukselliseen pilkkomiseen hankintarajojen kiertämiseksi. Pk-yritysten osallistumismahdollisuuksia parantaa myös yrityksille asetettavien vaatimusten keventäminen. Esimerkiksi osallistuvalle yritykselle asetettu liikevaihdon suuruuden vaatimus voi olla enintään kaksi kertaa hankinnan ennakoidun arvon.

Merkittävä muutos on tulossa julkisten yksikköjen mahdollisuuksiin tehdä hankintoja omilta sidosyksiköiltään eli niin sanotut In house –hankinnat. Lähtökohtaisesti In-House hankintoihin ei sovelleta lainkaan julkisia hankintasääntöjä. Säännöksiä ollaan kuitenkin kiristämässä siten, että ilman kilpailutusta voidaan tehdä hankinta sidosyksiköltä edellyttäen, että tämän ulosmyynti muualle kuin julkisille yksiköille saa olla enintään viisi prosenttia liikevaihdosta tai enintään 500.000 euroa. Laissa määrättyjen edellytysten täyttyessä liikevaihdon raja voi olla enintään 10 prosenttia. Direktiivissä ulosmyynnin enimmäisrajaksi on asetettu 20 prosenttia. Suomessa on tältä osin valittu siis tiukempi linja ja pyritty saattamaan julkisten yksiköiden sisäisiä hankintoja enemmän kilpailutuksen piiriin.

Julkisten hankintoihin liittyy olennaisesti hankintapäätöksiin kohdistuva muutoksenhaku. Jatkossa muutoksenhakua tullaan rajoittamaan siten, että korkeimmassa hallinto-oikeudessa tarvitaan valituslupa.

Vaikka lakimuutos sisältää monia muutoksia, ovat kuitenkin monet olennaiset perusasiat säilyneet muuttumattomina. Tarjoajien on esimerkiksi edelleen tehtävä tarjouksensa tarjouspyynnön edellyttämällä tavalla ja tarjoukset eivät saa olla tarjouspyynnön vastaisia. Hankintayksiköiden on puolestaan laadittava tarjouspyyntönsä siten, että ne tuottavat yhteismitallisia tarjouksia ja tarjousvertailuun yltäneitä tarjouksia on vertailtava tasapuolisesti tarjouspyynnössä asetettujen vertailukriteereiden perusteella.

Tilaa Hämeen kauppakamarin verkkolehden uutiset sähköpostiisi

Laki- ja veroneuvonta

Hämeen kauppakamarin jäsenillä on käytettävissään maksuton perusneuvonta laki- ja veroasioissa.

Kysymyksiä voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen info@hamechamber.fi

Yhteydenottopyynnöt lakimiehille voi halutessaan jättää myös kauppakamariin puhelimitse, p. 075 7566 700.

Lakineuvonnasta vastaa Ernst & Young Oy:n oikeustieteen maisteri Teemu Summanen, puh. 050 324 9086

 

Yleistä julkisista hankinnoista

Edellisen kerran julkisten hankintojen sääntelyä päivitettiin suurempana kokonaisuutena vuonna 2007 voimaan tulleella lailla julkisista hankinnoista, lailla vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalveluiden alalla toimivien yksiköiden hankinnoista (erityisalojen hankintalaki) sekä loppuvuodesta 2011 voimaan tulleella lailla sähköisestä huutokaupasta ja dynaamisesta hankintajärjestelmästä. Nyt tätä sääntelyä ollaan jälleen uudistamassa.

Hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietintö valmistui 13.5.2015. Mietintö sisältää ehdotuksen uudeksi hankintalainsäädännöksi. Ehdotus perustuu Euroopan komission joulukuussa 2011 antamiin kolmeen direktiiviehdotukseen (2014/23/EU, 2014/24/EU ja 2014/25/EU), jotka hyväksyttiin 18.4.2014.

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (hankintalaki), joka korvaisi vuoden 2007 hankintalain, hankinta-asetuksen sekä vuoden 2011 lain sähköisestä huutokaupasta ja dynaamisesta hankintajärjestelmästä. Kyseessä on laaja uudistus ja asiaa käsittelevä hallituksen esitys on massiivisen kokoinen – lähes 500 sivua.

Direktiivit tuli implementoida osaksi kansallisia lainsäädäntöjä jo tämän vuoden kesäkuussa, mutta tämä ei ole Suomessa toteutunut. Tämä on johtanut siihen, että direktiivin tietyt selvät ja yksiselitteiset määräykset ovat jo nyt suoraan sovellettavaa oikeutta, joita hankintayksiköt ovat velvollisia noudattamaan.